Historia

Seuran perustaminen

Eero Rautapää, Rafael Haarma, Iivari Niemelä, Mikko Ollila, Paavo Simovaara, Viljo Souramo ja Reino Harkoma perustivat 5. toukokuuta 1949 Mäntsälän Kennelkerhon "pitäjässä harjoitettavan kenneltyön keskuselimeksi".

Kennelkerhon perustajat olivat pääosin perusmäntsäläläisiä ja kaikki innokkaita koiramiehiä, mikä näkyy mm. heidän menestymisessään seuran alkuvuosien kilpailutoiminnassa.

Kennelkerhon ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat: Rafael Haarna puheenjohtajana ja jäseninä Usko Rautasuo, Eero Rautapää, Viljo Souramo, Paavo Simovaara ja Anton Jokinen. Eero Rautapää toimi myös sihteerinä.

Kerhon ensimmäinen toimintavuosi 1949 oli vielä kennelkerhon toimintamuotojen etsimistä. Kerhon omaa näyttelytoimintaa ei vielä ensimmäisenä vuonna ehditty toteuttaa, mutta kerhon johtomiehet järjestivät kuitenkin Sääksjärven Metsästysyhdistyksen näyttelyn.

Ilmeisesti Mäntsälän Kennelkerhon ensimmäinen varsinainen tapahtuma oli 2.-3.12.1950 Sulkavan ja Olkisten kylissä pidetyt yleiset ajokoirakokeet avoimessa luokassa.

Muutoksia seuran toiminnassa

Vuonna 1959 tapahtui kennelkerhossa suuri muutos. Johtokunta päätti esittää tulevalle vuosikokoukselle, että kerhon toimintaa laajennetaan lisäämällä sen tarkoituksiin kenneltoiminnan lisäksi metsästys ja ammunta.

Toiminnan laajentamisen taustalla oli metsästyksen osalta aivan ilmeisesti se, ettei kirkonkylässä ollut muiden kylien tapaan omaa metsästysseuraa pientä ja melko suljettua hirviporukkaa lukuunottamatta. Ammunnan ottaminen mukaan johtui siitä, että innostus ammuntaan ja erityisesti haulikkoammunnan harrastus oli laajenemassa Mäntsälässä.

Maaliskuun 16. päivänä 1959 päätettiin kerhon nimi muuttaa Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseuraksi. Tämä merkitsi samalla yhdistyksen rakenteen muuttumista. Seuraan perustettiin kolme jaostoa: kenneljaosto, metsästysjaosto ja ampumajaosto. Kullekkin valittiin oma johtokunta.

Tämän jälkeen on jaosrakennetta muutettu vain vähän. Vuonna 1964 perustettiin haulikkojaos, jonka "tehtävänä on järjestää lentoonammuntaa radalla". 1970-luvun keskivaiheilla se kuitenkin yhdistettiin ampumajaostoon. Haulikkojaosto perustettiin uudestaan vuonna 1987, ja seuraavana vuonna perustettiin uudeksi jaostoksi kiväärijaosto.

Vuonna 1965 tapahtui suuri muutos seuran johdossa. Toimintakertomuksessa lukee: "Seuramme perustajajäsen ja senjälkeinen puheenjohtajamme Eero Rautapää on muuttanut pois paikkakunnalta ja jättänyt paikkansa täytettäväksi uudella henkilöllä. Rautapää on tehnyt seuramme eteen erittäin merkittävän työn, jonka arvoa me emme vielä pysty tarkoin arvostelemaan, mutta joka vasta vuosien kuluttua tullaan huomaamaan". Johtokunta järjesti Rautapäälle hänen lähtiessään pois paikkakunnalta läksiäisjuhlan ja seura kutsui Rautapään kunniajäsenekseen.

Metsästysjaos

Vuoden 1959 sääntömuutoksen jälkeen entisen Mäntsälän Kennelkerhon toimintaan tuli myös metsästys. Heti uusien sääntöjen mukaista toimintaa sunniteltaessa lokakuussa 1959 seuran johtokunta totesi, että metsästys tulee käsittämään vain kirkonkylän.

Jaoston aloittaessa toimintansa 1960 sen ensimmäisenä suurena tehtävänä oli metsästysmaiden vuokraaminen. Tämä vaati paljon aikaa ja vaivaa. Vaikka jaosto ei ensimmäisenä toimintavuotenaan saanutkaan vuokralle kaikkia haluamiaan maita, niin vuokrattu alue oli kuitenkin jo niin laaja, että pyyntikauden aikana jäsenet pääsivät jo sinne metsästämään.

"Riistan elinympäristön parantamiseen on seurallamme tulevaisuudessa tehtävä, jota ei voida unohtaa", kirjoitettiin metsästysjaoston ensimmäisessä toimintakertomuksessa vuodelta 1960. Metsästysjaoston riistanhoitotyö on keskittynyt riistan talviruokintaan, fasaani- ja peltopyykantojen lisäämiseen sekä tuhoeläinten hävittämiseen.

Tarhaus aloitettiin jo 1970-luvun lopulla Norrkullan mailla. Tarhauksen piiriin kuuluivat fasaanit ja sinisorsat. Kasvatettuja ja tarhattuja lintuja laskettiin syksyisin vapaaksi seuran vuokramaille.

Antti Raitanen ja Niilo Rantanen tekivät sorsatarhan Norrkullassa huhtikuussa 1991. Katoksi tuli rastasverkko. Kun sorsat kesällä päästettiin altaaseen, niin kanahaukka meni verkon läpi ja tappoi kaikki sorsat...

Metsästysjaosto julisti heti toimintansa alussa tuhoeläinten hävityskilpailun siten, että ammutusta ketusta saa 10, kissasta, kana- tai varpushaukasta 5 sekä variksesta, närhestä ja harakasta 1 pisteen. Kun kilpailu järjestettiin toisen kerran vuonna 1961, niin "Ossi Jussinkorpi voitti taas, 116 pist." 

 Ensimmäinen riistapolku ja muut kilpailut

Riistapolun kehittämisesä kiinnostavaksi kilpailulajiksi on mäntsäläläisillä ampujilla ollut mielenkiintoinen uranuurtajan asema. Leo Mikkonen kävi joskus 1950-luvulla everstiluutnantti S.O. Lindgrenin kanssa ruotsinkielisellä seudulla tutustumassa eräkilpailuun, jossa miehet lähtivät haulikon kanssa metsään. Reitillä oli riistaa kuvaavia maaleja, joita ammuttiin, mutta lisäksi mm. aidan ylitys, jolloin haulikko oli avattava ja panokset otettava pois piipuista. Tämä kilpailu antoi Leo Mikkoselle virikkeen kehittää erähenkinen ammuntakilpailu eli riistapolku. 
Linnaisten mailla pidettiin ensimmäinen riistapolku ilmeisesti vuonna 1956. Kilpailussa oli riistakuvioiden ja savikiekkojen ampumista sekä hirvikuvion ampuminen luodikolla. Sen suunnittelivat yhdessä ilmeisesti Leo Mikkonen ja Linnaisten metsänvartija Mauri Nikander. Tämän kilpailun voitti Niilo Salmi. Linnaisissa riistapolku järjestettiin ainakin kolmena vuotena. 
Ensimmäinen riistapolku Mäntsälän kirkonkylässä pidettiin Jurvalan mailla. Tämä riistapolku ajoittuu ilmeisesti kevääseen 1959, jolloin MKMS oli juuri syntynyt. Polun sijoittamisen maastoon kävivät katsomassa Leo Mikkonen, Ossi Jussinkorpi, Niilo Rantanen ja joukko muita MKMS:n miehiä. Näin suurella joukolla polun kulusta päättäminen ei onnistunut, kun mielipiteitä oikeista ratkaisuista oli liikaa. Varsinaisen polun merkitsivät seuraavana päivänä Leo ja Ossi kahdestaan, kohteita oli viitisentoista. Jokaiselle maalille nimettiin vastuuhenkilö, joka huolehti maalin rakentamisesta tietyllä tavalla, sen toiminnasta kilpailussa ja vielä purkamisesta sekä paikan siistimisestä kilpailun jälkeen.

Haulikkoradalla järjestettiin lukuisia lentoonammuntakilpailuja sekä seuraotteluita mm. Sipoota, Hyvinkäätä ja Lahtea vastaan. Keväällä 1965 jaosto järjesti yhteistoiminnassa Lukon metsästysseuran kanssa Uudenmaan Riistanhoitopiirin eräpolku-mestaruuskilpailut hyvällä tuloksella.

Ampumajaosto ja haulikkojaosto

Ampumajaosto on ollut Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseuran amupaharrastuksen keskeinen kanava, vaikka myös metsästysjaoston toimintaan kuuluu kiinteästi ammuntaa. Vuonna 1962 "lentoonammunta" - jota vähän myöhemmin alettiin kutsua trap-ammunnaksi - otettiin mukaan seuran ohjelmaan. 
Nimiä ampumajaosto ja haulikkojaosto käytettiin vaihtelevasti, esimerkiksi vuosina 1972-74 ei valittu lainkaan ampumajaostoa, sillä sen tehtävät hoiti haulikkojaosto. Vuonna 1987 perustettiin haulikkojaosto ja kiväärijaosto, jolloin entinen ampumajaosto jäi lopullisesti pois käytöstä.